Sieniä lautaselle lokakuussakin

Monikäyttöiset ruokasienet

Syksyinen metsä tarjoaa suomalaiselle ruokapöydälle jotain aivan erityistä: luonnon omia, aromaattisia ja monikäyttöisiä ruokasieniä. Sienet sopivat keittoihin, kastikkeisiin, piirakoihin, munakkaisiin ja risottoihin, mutta ne ovat herkullisia myös yksinkertaisesti pannulla paistettuina. Lokakuu ei suinkaan merkitse sienestyskauden loppua. Päinvastoin, monet syksyn sienet ovat parhaimmillaan juuri loppukaudesta. Erityisen hyviä myöhäissyksyn löytöjä ovat suppilovahvero ja mustatorvisieni. Myös monet rouskut ja haperot voivat ilahduttaa sienestäjää pitkälle syksyyn sääoloista riippuen. Sienimetsään kannattaa kuitenkin lähteä turvallisuus edellä. Sieniä tulee poimia ruokapöytään vain silloin, kun niiden laji ja...

Lue lisää

Viisi helppoa syyskylvettävää hyötykasvia – kevään sato alkaa jo syksyllä

Syyskylvö ohjeita

Syksyllä kasvimaa saattaa näyttää siltä, ettei siellä ole enää mitään tekemistä. Suurin osa sadosta on korjattu, kasvit ovat kuihtuneet ja talvi tekee tuloaan. Silti lokakuu on monelle hyötykasville erinomainen kylvöaika. Syyskylvön etuna on ennen kaikkea se, että siemenet ovat keväällä valmiina lähtemään kasvuun heti, kun olosuhteet sen sallivat. Ne hyödyntävät kevään kosteutta, ja joidenkin kasvien kohdalla talven kylmä toimii samalla luonnollisena kylmäkäsittelynä. Syyskylvö voi aikaistaa satoa. Syyskylvössä tärkeintä on kuitenkin ajoitus: siementen ei ole tarkoitus lähteä kasvamaan syksyllä. Sopiva aika...

Lue lisää

Riittävästi kuitua ruokavalioon – Miksi ja miten?

Terveysopisto Salus - kuidut

Ravintokuidusta puhutaan usein ummetuksen ehkäisijänä, mutta sen merkitys terveydelle on paljon laajempi. Riittävä kuidun saanti tukee suoliston mikrobistoa, auttaa pitämään verensokerin tasaisempana, edistää kylläisyyden tunnetta ja ylläpitää ruoansulatuskanavan normaalia toimintaa. Samalla on hyvä muistaa, ettei kuitua tarvitse saada vain viljavalmisteista. Monipuolinen ruokavalio tarjoaa runsaasti erilaisia kuitulähteitä myös niille, jotka syystä tai toisesta syövät vähän tai eivät lainkaan viljoja.   Kuituja on erilaisia   Ravintokuitu voidaan jakaa kahteen pääryhmään: liukoiseen ja liukenemattomaan kuituun. Useimmat kasvikunnan tuotteet sisältävät molempia, mutta niiden suhteet...

Lue lisää

Inositoli – ajankohtainen vanha tuttavuus

Inositoli – ajankohtainen vanha tuttavuus

Inositoli on kiinnostava yhdiste, josta on viime vuosina puhuttu erityisesti PCOS:n, insuliiniresistenssin ja hedelmällisyyden yhteydessä. Se ei kuitenkaan ole mikään uusi hyvinvointimaailman keksintö, vaan sen historia ulottuu yli 170 vuoden taakse. Inositoli löydettiin jo vuonna 1850, kun saksalainen kemisti Johann Joseph Scherer eristi sitä lihaskudoksesta. Nimi inositoli tuleekin kreikan lihasta tarkoittavasta sanasta inos. Aluksi ei tietenkään tiedetty, mitä tehtävää tällä kummallisella aineella elimistössä on. Nykyään tiedetään, että inositoli osallistuu moniin elimistön tärkeisiin toimintoihin. Se liittyy muun muassa solujen viestintään, insuliinin...

Lue lisää

Kananmuna – todellinen superfood, joka ansaitsee maineenpalautuksensa

Kananmuna - superfood

Jos nyt trendaisi uusi superfood, joka sisältäisi lähes kaikki välttämättömät aminohapot, lisäksi koliinia, lesitiiniä, luteiinia, B12-vitamiinia, D-vitamiinia, seleeniä ja hyvin imeytyviä rasvaliukoisia ravintoaineita, siitä kirjoitettaisiin ylistäviä otsikoita. Todellisuudessa tällainen superfood löytyy jo lähes jokaisen suomalaisen jääkaapista. Sen nimi on kananmuna. Vuosikymmenten ajan kananmuna kärsi kuitenkin huonosta maineesta. Sen sisältämän kolesterolin uskottiin nostavan veren kolesterolia ja lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Rasvakammon vuosikymmeninä keltuaista vältettiin jopa sen sisältämän rasvan vuoksi. Joskus tähän törmää vieläkin. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tutkimus on kuitenkin...

Lue lisää

5 tapaa lisätä tuoreruokaa ruokavalioon

5 tapaa lisätä tuoreruokaa ruokavalioon

Kaikki ovat kuulleet, että kasviksia pitää syödä säännöllisesti, monipuolisesti ja riittävästi. Miksi on näin ja millä konstein se onnistuu? Saantisuosituksia nostettiin -varovasti Kasvisten saannin suosituksia nostettiin virallisissa ravitsemussuosituksissa 500g:sta 500-800g:n. Suhteellisen varovainen suositusmuutos saattaa olla kompromissi, sillä Finravinto -17-tutkimuksen mukaan suomalaiset pääsevät keskimäärin hädin tuskin 300g:n tuntumaan kasvisten syönnissä. Tässä lukemassa on mukana myös kypsennetyt kasvikset. Kasvisten syönnissä on kuitenkin jakaumaa. Jotkut syövät niitä runsaasti ja jotkut eivät melkeinpä ollenkaan. Mitä tuoreruoalla tässä jutussa tarkoitetaan ja miksi syödä tuoreruokaa? Syökö...

Lue lisää

Kun sokerit pariutuvat väärien molekyylien kanssa – pelottava tarina glykaatiosta

Glykaatio

Kuvitellaan, että kehon sisällä toimii valtava ja tehokas tuotantolaitos, jossa syntyy jatkuvasti pieniä määriä kemiallista “siivousjätettä”. Normaalisti se hoidetaan pois ilman ongelmia. Joskus tuotanto kuitenkin käy ylikierroksilla, eikä siivous pysy perässä. Käytäville alkaa jäädä tavaraa, joka ei kuulu sinne. Aluksi se on vain vähän ärsyttävää ja kaikkien tiellä. Ajan myötä siitä tulee ruma, mutta pysyvä osa sisustusta. Lopulta se uhkaa koko laitoksen toimintaa. Jotakin tämän kaltaista voi tapahtua hiljaa kehosi sisällä. Ihmiskeho on hämmästyttävä kemiantehdas. Normaalisti se käsittelee ruokien sisältämät...

Lue lisää

Miten anti-inflammatoriset yrtit ja mausteet auttavat sammuttamaan matala-asteisen tulehduksen?

anti-inflammatoriset yrtit ja mausteet

Mausteet ja yrtit eivät ole ihmelääkkeitä, mutta ne voivat tukea elimistön omia tulehdusta sääteleviä mekanismeja Monet yrtit ja mausteet ovat paljon muutakin kuin ruoan maustajia. Ne sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, joiden on havaittu vaikuttavan elimistön tulehdusreaktioihin monella eri tavalla. Vaikutukset eivät perustu yhteen yksittäiseen "taika-aineeseen", vaan siihen, että kasvit sisältävät kymmeniä tai jopa satoja erilaisia yhdisteitä, jotka toimivat samanaikaisesti. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei yksittäinen mauste yksinään poista matala-asteista tulehdusta. Parhaimmillaan anti-inflammatoriset yrtit ja mausteet tukevat elimistön omia säätelyjärjestelmiä osana...

Lue lisää

Mitä voimme oppia ruokavalioiden lähihistoriasta

Ruokavalioiden historia

Suomen Terveysopisto Saluksen opintoihin kuuluu tuntea viimeisimpien vuosikymmenien aikana kehitettyjä erilaisia ruokavalioita, niiden piirteitä ja taustoja. Opiskelijamme tutustuvat mm. elävän ravinnon suuntauksiin, hiilihydraattitietoisiin ruokavalioihin, kuten Atkinsin ja Montignacin dieetteihin ja paleoruokavalioihin, vain muutamia mainitakseni. On merkille pantavaa, että yksikään näistä ruokavalioista ei sellaisenaan ole jäänyt käyttöön laajalti, mutta niistä voi oppia monenlaista ja omaksua käyttöön niiden elementtejä. Viime vuosina ruokavalioissa on korostunut nimenomaan tarkoituksenmukaisuus ja yksilöllisyys. Tämä onkin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta järkevää ja suotuisaa. Lisäksi on alettu enenevässä määrin...

Lue lisää

Karotenoidit – luonnon omat väripigmentit ihon, silmien ja aivojen suojana

Karotenoidit

Kesä ja aurinko houkuttelevat ulos, mutta samalla iho altistuu UV-säteilylle ja sen tuottamalle oksidatiiviselle stressille. Moni ymmärtää suojata itseään peittävällä vaatetuksella ja aurinkosuojavoiteilla, mutta harvempi tietää, että myös ravitsemus voi vaikuttaa ihon kykyyn kestää auringon aiheuttamaa kuormitusta. Tässä kuvioon astuvatkin karotenoidit - ruokamme värikkäät pigmentit, jotka toimivat elimistössämme antioksidantteina ja voivat tukea ihon, silmien ja aivojen hyvinvointia.   Mitä karotenoidit ovat?   Karotenoidit ovat luonnollisia väriaineita, joita esiintyy erityisesti kirkkaan värisissä kasviksissa, marjoissa, hedelmissä ja levissä. Ne antavat esimerkiksi porkkanalle...

Lue lisää