Syksyllä kasvimaa saattaa näyttää siltä, ettei siellä ole enää mitään tekemistä. Suurin osa sadosta on korjattu, kasvit ovat kuihtuneet ja talvi tekee tuloaan. Silti lokakuu on monelle hyötykasville erinomainen kylvöaika.
Syyskylvön etuna on ennen kaikkea se, että siemenet ovat keväällä valmiina lähtemään kasvuun heti, kun olosuhteet sen sallivat. Ne hyödyntävät kevään kosteutta, ja joidenkin kasvien kohdalla talven kylmä toimii samalla luonnollisena kylmäkäsittelynä. Syyskylvö voi aikaistaa satoa.
Syyskylvössä tärkeintä on kuitenkin ajoitus: siementen ei ole tarkoitus lähteä kasvamaan syksyllä. Sopiva aika on usein loka–marraskuu, kun maa on jo jäähtynyt mutta sitä pystyy vielä muokkaamaan. Pohjoisessa syyskylvöt voidaan tavallisesti aloittaa hieman aikaisemmin kuin etelämmässä.
Tässä viisi helppoa kasvia, joista kannattaa aloittaa.
1. Porkkana – kevään ensimmäisiä juureksia
Porkkana on yksi varmimmista syyskylvön hyötykasveista. Syksyllä kylvetty siemen voi lähteä keväällä kasvuun heti sopivien olosuhteiden saavuttua, jolloin sato aikaistuu verrattuna kevätkylvöön.
Näin kylvät
Valitse aurinkoinen, rikkakasveista puhdas ja mieluiten hieman koholla oleva kasvupaikka. Tee syksyllä matalat kylvövaot ja kylvä siemenet tavallista hieman runsaammin, sillä kaikki siemenet eivät välttämättä selviä talvesta.
Peitä vaot ohuella hiekka- tai multakerroksella. Kylvöstä ei tarvitse erikseen kastella. Merkitse rivit hyvin, sillä keväällä on yllättävän helppo unohtaa, missä syyskylvöt ovat.
Miksi porkkanaa kannattaa syödä?
Porkkana on erityisen tunnettu beetakaroteenistaan, jota elimistö voi jossain määrin muuttaa A-vitamiiniksi. A-vitamiini on tärkeä muun muassa näön, ihon ja immuunijärjestelmän normaalille toiminnalle.
Porkkanassa on myös kuitua ja erilaisia karotenoideja. Karotenoidit ovat rasvaliukoisia antioksidantteja. Kasvisten monipuolinen käyttö on kokonaisuutena yhteydessä parempaan terveyteen ja pienempään useiden kroonisten sairauksien riskiin.
Perinnetieto: Porkkanaa on kansanlääkinnässä pidetty erityisesti näkökykyä ja yleistä vastustuskykyä tukevana ruokana, samoin kuin maksan toimintaa ja ruoansulatusta tukevana ruoka-aineena.
2. Palsternakka – pakkasen makeuttama juures
Palsternakka on erinomainen syyskylvettävä, ja se on erityisen mukava kasvi kärsimättömälle kevätpuutarhurille: siemenet ovat maassa odottamassa, kun kevät koittaa.
Palsternakan siemenet itävät melko hitaasti, minkä vuoksi syyskylvö voi olla kevätkylvöä kätevämpi. Syksyllä kylvetyt siemenet hyödyntävät kevään kosteutta ja voivat aloittaa kasvunsa aikaisin.
Näin kylvät
Kylvä palsternakka myöhään syksyllä, kun maa on jo kylmä. Tee matalat vaot ja peitä ne ohuella hiekkakerroksella. Kohopenkki on hyvä vaihtoehto, koska talven ja kevään vesi ei saa jäädä seisomaan kylvöalueelle.
Älä lannoita syyskylvöstä voimakkaasti. Tärkeintä on hyvä, kuohkea ja vettä läpäisevä maa.
Miksi palsternakkaa kannattaa syödä?
Palsternakka on kuitupitoinen juures ja sisältää muun muassa C-vitamiinia, folaattia, magnesiumia ja runsaasti kaliumia.
Kuitu tukee suoliston normaalia toimintaa, kun taas kalium osallistuu muun muassa hermoston ja lihasten normaaliin toimintaan sekä verenpaineen säätelyyn.
Palsternakan hyvä puoli on myös se, että sitä voi käyttää monella tavalla: uunijuureksena, sosekeitossa, keitoissa, laatikoissa tai vaikka palsternakkasoseena.
Pieni puutarhurin salaisuus: palsternakka saa usein lisää makeutta pakkasen vaikutuksesta. Siksi sitä ei välttämättä kannata nostaa kaikkea heti syksyllä. Syyskylvetty palsternakka on siis pitkä, mutta palkitseva vuoden mittainen projekti.
3. Persilja – pieni yrtti, yllättävän paljon ravinteita
Persiljaa ajatellaan helposti vain koristeena, joka nostetaan lautasen reunalle ja jätetään syömättä. Se on sääli, sillä persilja on ravintoaineiltaan varsin kiinnostava yrtti.
Persilja sopii myös syyskylvöön. Se voidaan kylvää myöhään syksyllä, jolloin siemenet talvehtivat maassa ja lähtevät keväällä kasvuun.
Näin kylvät
Kylvä persilja rikkakasveista puhdistettuun penkkiin. Tee matala vako ja peitä siemenet ohuesti. Myös persiljan kohdalla syyskylvö kannattaa tehdä niin myöhään, etteivät siemenet ehdi kunnolla itää ennen talvea.
Keväällä kylvöksen voi peittää hallaharsolla. Se suojaa pieniä taimia kevään lämpötilanvaihteluilta ja voi nopeuttaa kasvun käynnistymistä.
Miksi persiljaa kannattaa syödä?
Persilja sisältää muun muassa C-vitamiinia, folaattia, karotenoideja ja K-vitamiinia. Jo pieni määrä yrttiä tuo ruokavalioon monia bioaktiivisia yhdisteitä.
Persiljan kohdalla on hyvä muistaa, ettei ravintoarvoa tarvitse mitata grammoissa. Yrtit ovat ennen kaikkea tapa lisätä aterioihin erilaisia kasvikunnan yhdisteitä ja samalla tehdä ruoasta maukkaampaa. Persiljaa käytetään ehkä silti turhaan vain hyvin pieniä määriä. Sitä voi kuitenkin käyttää salaateissa ja raasteiden joukossa rucolan tavoin ja makukin on hieman samantyyppinen. Persiljaa kannattaa kylvää runsaasti, ei vain pientä plänttiä kasvimaan reunalla.
Pirteän lisukeraasteen saat porkkanaraasteesta, jossa on mukana puolukkaa ja pieneksi hienonnettua persiljaa. Mausta omenaviinietikalla, yrttisuolalla ja oliiviöljyllä. Kokeile puolukan sijaan myös kirpeän pirskahtelevaa tyrniä.
Kansanperinteessä: persiljaa on käytetty vuosisatojen ajan paitsi ruokana myös rohdoskasvina. Sille on annettu esimerkiksi ruoansulatukseen ja nesteenpoistoon liittyviä käyttötarkoituksia.
4. Tilli – kevään ensimmäinen kesän maku
Tilli kuuluu suomalaisen hyötypuutarhan klassikoihin. Se on helppo kasvatettava, ja syyskylvö on yksi tapa saada sitä aikaisemmin keväällä.
Näin kylvät
Kylvä tilli suoraan kasvimaalle myöhään syksyllä. Syyskylvössä siemenet saavat talvehtia rauhassa ja kevään kosteus auttaa niitä lähtemään kasvuun.
Tilli pitää valosta ja kosteudesta, joten valitse aurinkoinen kasvupaikka. Älä kuitenkaan kylvä paikkaan, jossa vesi jää talveksi seisomaan.
Tillin kohdalla ei kannata säästellä sadonkorjuussa: lehtiä, varsia, kukintoja ja siemeniä voidaan kaikkia käyttää ruoanlaitossa.
Miksi tilliä kannattaa käyttää?
Tuoreiden yrttien suurin ravitsemuksellinen hyöty liittyy siihen, että niiden avulla ruokaan saadaan lisää erilaisia kasvikunnan yhdisteitä, joka on terveyden ja ravitsemuksen kannalta tavoiteltavaa. Tilli sisältää muun muassa polyfenoleja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä.
Tilli on myös hyvä esimerkki siitä, ettei terveellisen ruoan tarvitse olla tylsää. Tillillä kasvisten, kananmunan, kalan, perunoiden ja muiden perusruokien nauttiminen saa pehmeän pohjoismaisen särmän. Tilli sopii hienosti yhteen mm. lohen ja suolakurkun kanssa. Perunasalaatissa se toimii kermaviilin ja kapristen kaverina. Kokeile hienonnettua tilliä myös valmiin tomaattisen lihakeiton pintaan yhdessä kuutioidun hapankurkun ja smetanan kanssa.
Kansanperinteessä: tillin siemeniä ja muita kasvin osia on käytetty ruoansulatukseen liittyvissä rohdosvalmisteissa. Erityisesti tillinsiemenistä valmistettuja juomia on perinteisesti käytetty vatsavaivojen ja ilmavaivojen yhteydessä.
5. Pinaatti – aikainen lehtivihreä kevääseen
Syyskylvetyn pinaatin keväällä käynnistyvä kasvusto voi tarjota tuoretta lehtivihreää silloin, kun muu kasvimaa on vielä vasta heräämässä. Pinaatti kestää kylmää melko hyvin.
Näin kylvät
Valitse hyvin vettä läpäisevä kasvupaikka. Kylvä myöhään syksyllä, mieluiten niin, etteivät siemenet ehdi itää ennen talvea.
Keväällä seuraa kylvöstä ja suojaa nuoria taimia tarvittaessa hallaharsolla. Näin kasvun alku voi nopeutua ja pienet taimet saavat suojaa kevään kylmiltä öiltä.
Miksi pinaattia kannattaa syödä?
Pinaatti on ravintoaineiltaan monipuolinen lehtivihannes. Se sisältää muun muassa folaattia, K-vitamiinia, C-vitamiinia, karotenoideja ja kivennäisaineita.
Pinaatti kuuluu kuitenkin nitraattia luonnostaan sisältäviin kasviksiin. Ruokaviraston mukaan tämä ei ole terveille aikuisille syy välttää pinaattia. Monipuolisuus ja kohtuullisuus on tässäkin hyvä periaate.
Pinaatin kohdalla kannattaa myös muistaa, että sen sisältämä rauta ei tarkoita automaattisesti hyvää raudan imeytymistä. Kasvikunnan rauta on ei-hemirautaa, jonka imeytyminen on erilaista kuin eläinperäisen raudan. C-vitamiinipitoisten ruoka-aineiden syöminen parantaa kasviperäisen raudan imeytymistä.
Syyskylvön perusohje
Näiden kaikkien kasvien kanssa pääsee pitkälle muutamalla periaatteella:
1. Valitse puhdas kasvupaikka.
Rikkakasvit kannattaa kitkeä pois ennen kylvöä, jotta keväällä pienet hyötykasvien taimet eivät joudu kilpailemaan niiden kanssa.
2. Huolehdi veden poistumisesta.
Kohopenkki on erinomainen syyskylvöille. Talven märkyys voi olla siemeniä suurempi ongelma kuin pakkanen. Mullan joukkoon voi sekoittaa esimerkiksi 20% perliittiä ja ruukkusoraa, jos haluaa välttää mullan pakkautumisen liian tiheäksi tai veden liiallisen kertymisen kasvupohjaan.
3. Kylvä myöhään.
Syyskylvön tarkoitus on yleensä se, että siemen talvehtii ja itää vasta keväällä. Liian aikainen kylvö voi johtaa siihen, että kasvi lähtee kasvuun väärään aikaan.
4. Peitä siemenet kevyesti.
Hieno hiekka tai vermikuliitti ovat käteviä peiteaineita, koska ne pitävät kylvöksen kuohkeana ja helpottaa rivien löytämistä keväällä. Toki myös tavallinen multa toimii tässä tehtävässä. Älä kuitenkaan kylvä liian syvälle tai tamppaa kylvöstä liian tiiviiksi.
5. Merkitse kaikki!
Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta keväällä syyskylvöjen paikat unohtuvat yllättävän helposti. Säänkestävä nimikyltti säästää paljon arvailua. Voit myös piirtää kylvöksistä kartan. Tällainen kartta toimii myös kylvösuunnitelmana ennakkoon. Jos teet kartan ruutupaperille, voi yksi ruutu edustaa esimerkiksi kymmenen neliösenttimetrin aluetta kasvimaallasi. Näin onnistuu kylvösuunnitelma jopa mittakaavassa, jos haluat tarkkaa työtä. Jokaisella on kuitenkin oma tyyli. Pääasia on, ettet joudu keväällä pähkäilemään, että minneköhän tässä on tullut mitäkin istuttaneeksi.
6. Älä kastele turhaan.
Syyskylvöksiä ei yleensä tarvitse kastella erikseen. Luonto hoitaa talven kosteuden puolestasi. Siementen ei ole tarkoitus itää vielä syksyllä.
Keväällä puutarhuri pääsee helpommalla
Syyskylvö on ennen kaikkea tapa siirtää osa kevään puutarhatöistä syksylle. Kun ensimmäiset lämpimät päivät tulevat, siemenet ovat jo maassa ja voivat hyödyntää kevään kosteuden.
Samalla tulee tehtyä jotakin hyvin yksinkertaista mutta ravitsemuksellisesti merkityksellistä: kasvatettua itse monipuolista ruokaa.
Kasvisten, juuresten, marjojen ja hedelmien monipuolinen käyttö on yksi terveyttä edistävän ruokavalion peruspilareista. Ruokavirasto suosittelee aikuisille yhteensä 500–800 grammaa kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä päivässä. Me Suomen Terveysopisto Saluksessa olemme vieläkin kunnianhimoisempia ja kannustamme kaikkia kynnelle kykeneviä syömään monipuolisesti erilaisia kasviksia lähemmäs kilon, eli ainakin 700-800g päivässä. On hienoa, jos valtaosa kasviksista on kuumentamattomia, eli tuoreita tai pakasteesta sulatettuja. Näin tulee vähemmän hävikkiä monille herkille ravintoaineille ja antioksidanteille. Poikkeuksiakin toki aina on. Tomaatin antioksidantti, lykopeeni on parhaiten hyödynnettävissä kuumennettuna ja ulkolaiset pakastevadelmat on mikrobiriskin vuoksi hyvä kuumentaa ennen käyttöä. Isoja määriä pinaattia ei kannata syödä raakana, vaan ne voi kevyesti kuumentaa ennen käyttöä.
Ja ehkä juuri tässä on kotipuutarhan hienoin puoli: terveellinen ruoka ei välttämättä aina ala ruokakaupan vihannesosastolta. Se voi alkaa jo lokakuussa pienestä siemenestä, joka jää talveksi multaan odottamaan kevättä.
Saat pitkän sadon, kun syyskylvöjen lisäksi kylvät myös keväällä.
Entä jos kasvimaata ei ole?
Syyskylvö onnistuu myös ruukuissa ja parvekelaatikoissa. Tärkeintä on valita riittävän suuri astia, jossa on pohjareiät ja jossa kasvit mahtuvat kasvamaan, kun ne keväällä itävät. Astian pitää olla pakkasen kestävä. Saviruukku tai keraaminen ruukku voivat haljeta talven kylmyydessä.
Näin kylvät parvekkeelle astiohin:
- porkkana – valitse lyhytjuurinen tai pyöreä lajike ja vähintään noin 20–30 cm syvä astia
- palsternakka – vaatii syvemmän ruukun, mielellään vähintään 30–40 cm
- persilja – helppo kasvattaa ruukussa ja sopii hyvin syyskylvöön
- tilli – onnistuu mainiosti parvekelaatikossa
- pinaatti – viihtyy leveässä laatikossa ja kestää viileää
Keväällä kasvit alkavat itää, mutta yöt ovat vielä kylmiä. Voit suojata taimia hallaharsolla tai nostaa astia kylmimmiksi öiksi sisälle. Huolehdi siitä, että kylvös saa kunnolla valoa kasvuunsa.
Jos sinulla ei ole kasvimaata eikä parveketta, ota selvää, vuokraako kotikaupunkisi tai kuntasi viljelypalstoja tai onko jollain tutullasi sinun kylvöksillesi tilaa omalla pihallaan tai maallaan. Yksityisiltäkin voi mahdollisesti vuokrata oman pikku palstan.
Syyskylvöistä kirjoitteli Saluksen opettaja diplomiravintoterapeutti Nina Saine
