Raskaus lisää monien ravintoaineiden tarvetta, mutta harva niistä on yhtä keskeinen kuin folaatti eli B9-vitamiini. Sen riittävä saanti jo ennen raskautta ja erityisesti raskauden alkuvaiheessa on yksi tärkeimmistä yksittäisistä ravitsemustekijöistä sikiön terveen kehityksen kannalta.
Mitä folaatti eli B9-vitamiini on?
Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, joka osallistuu solujen jakautumiseen, DNA:n muodostukseen ja punasolujen tuotantoon. Raskauden aikana näiden prosessien merkitys korostuu, koska sikiön kasvu perustuu nopeaan solujen lisääntymiseen.
Erityisen kriittinen vaihe on hermostoputken sulkeutuminen raskauden ensimmäisten viikkojen aikana. Tästä rakenteesta muodostuvat myöhemmin sikiön aivot ja selkäydin. Koska tämä tapahtuu usein ennen kuin raskaus on tiedossa, folaatin riittävä saanti on tärkeää jo raskautta suunniteltaessa.
Folaatin lähteet ravinnossa
Folaattia saadaan erityisesti vihreistä lehtivihanneksista, palkokasveista ja täysjyväviljoista. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi pinaatti, lehtikaali, parsakaali, linssit, pavut, kikherneet, avokado sekä sitrushedelmät.
Ruokavalio muodostaa tärkeän perustan, mutta käytännössä pelkkä ravinto ei useimmiten riitä kattamaan raskauden lisääntynyttä tarvetta.
Saantisuositukset ennen raskautta ja raskauden aikana
Aikuisten folaatin suositeltu saanti on noin 300 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskauden aikana kokonaistarve nousee noin 500–600 mikrogrammaan päivässä.
Koska ruokavalio kattaa tästä vain osan, raskaana oleville suositellaan yleensä 400 mikrogramman päivittäistä lisäsaantia ravintolisästä jo raskautta suunniteltaessa ja ainakin raskauden ensimmäisen kolmanneksen ajan. Käytännössä lisän käyttöä jatketaan usein koko raskauden ajan, koska tarve pysyy kohonneena.
Folaatin saannin ylärajat ravintolisistä
Folaatti ravinnosta on turvallista suurinakin määrinä, mutta ravintolisien synteettiselle foolihapolle on asetettu varovaisuusperiaatteeseen perustuva yläraja. Aikuisille ylärajaksi on määritelty 1000 mikrogrammaa vuorokaudessa ravintolisistä ja täydennetyistä elintarvikkeista saatavalle foolihapolle.
Tämä raja on asetettu erityisesti siksi, että hyvin suuret foolihappomäärät voivat peittää B12-vitamiinin puutoksen oireita. Tavanomaiset raskauden aikaiset lisäannokset jäävät selvästi tämän rajan alapuolelle.
Folaatin saanti ravintolisistä ja muut tärkeät ravintoaineet
Folaattia löytyy ravintolisistä useassa muodossa. Sitä on saatavilla yksittäisenä ravintolisänä, useita B-vitamiineja sisältävissä tuotteissa (vitamin B complex) sekä monivitamiinivalmisteissa.
Raskauden aikana monivitamiini on usein käytännöllinen valinta. Raskauspahoinvointi, ruokahalun heikkeneminen tai epäsäännöllinen syöminen voivat vaikeuttaa monipuolista ruokavaliota. Monivitamiinivalmiste voi tällöin toimia ravitsemuksen tukena ja varmistaa riittävän saannin useista tärkeistä ravintoaineista.
On olemassa myös erityisesti raskaana oleville suunniteltuja ravintolisiä. Niissä A-vitamiinin määrä on pidetty turvallisen maltillisena, koska A-vitamiinin liian suuri raskaudenaikainen saanti voi johtaa sikiövaurioihin. Riittävän folaatin lisäksi raskausajan monivitamiinit (prenatal multivitamin) sisältävät usein myös rautaa, jonka tarve kasvaa raskauden aikana. Äidin riittävä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen (erityisesti EPA- ja DHA-rasvahapot) saanti raskauden aikana on yhdistetty sikiön luuston, immuunipuolustuksen ja aivojen normaaliin kehitykseen.
Koska folaatti toimii elimistössä yhdessä mm. pyridoksiinin, eli B6-vitamiinin ja kobalamiinin, eli B12-vitamiinin kanssa (metylaatioksi kutsutut kemialliset reaktiot), on tärkeä varmistua, ettei näistä vitamiineistakaan ole raskausaikana pulaa. Pyridoksiinin puutos on harvinainen, mutta B12-vitamiinista voi tulla pulaa vegaanisella ruokavaliolla, jos sen aikana ei käytetä B12-vitamiinilisää. B12-vitamiinin imeytyminen voi myös heikentyä esimerkiksi vatsansuojalääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä tai atrofiseksi gastriitiksi kutsutun tilan vaikutuksesta.
Folaatin puutteen riskit sikiölle
Folaatin puute raskauden alkuvaiheessa voi johtaa vakaviin kehityshäiriöihin. Tunnetuimpia ovat hermostoputken sulkeutumishäiriöt, kuten selkärankahalkio ja vakavat aivojen kehityshäiriöt. Riittämätön saanti on yhdistetty myös kohonneeseen riskiin suu- ja kitalakihalkioihin.
Lisäksi puute on liitetty keskenmenon riskiin, ennenaikaiseen synnytykseen ja pienempään syntymäpainoon. Folaatti vaikuttaa myös istukan kehittymiseen, joten sen merkitys jatkuu koko raskauden ajan.
Foolihappo vai aktiivinen folaatti ravintolisässä?
Ravintolisissä käytetään pääosin kahta päämuotoa: synteettistä foolihappoa (folic acid) ja biologisesti aktiivista folaatin muotoa eli metyylifolaattia (methyl folate). Foolihappo täytyy elimistössä muuntaa aktiiviseen muotoon ennen kuin se voidaan hyödyntää. Arvioiden mukaan jopa noin 40 prosentilla väestöstä on perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka heikentävät kykyä aktivoida foolihappoa ja synteettisiä muotoja B6- ja B12-vitamiineista.
Aktiivinen folaatti on valmiiksi käyttökelpoisessa muodossa eikä vaadi muuntumista. Siksi ravintolisissä kannattaa suosia valmisteita, joissa folaatti on jo valmiiksi aktiivisessa muodossa.
Ulkomailla ravintolisissä on saatavilla folaattia myös foliinihappona (folinic acid, calcium folinate), mutta tämä muoto ei ole vielä kovin tuttu suomalaisilla ravintolisämarkkinoilla. Foliinihappo on elimistölle helposti hyödynnettävä folaatin muoto, ja joissakin tilanteissa sitä käytetään ravitsemuksen tukena yhdessä metyylifolaatin kanssa esimerkiksi raskauden aikana tai verenmuodostuksen tukemisessa lisääntyneen tarpeen yhteydessä.
Yhteenveto
Folaatti eli B9-vitamiini on yksi tärkeimmistä ravintoaineista raskauden aikana. Kokonaistarve nousee noin 500–600 mikrogrammaan vuorokaudessa, minkä vuoksi 400 mikrogramman lisä ravintolisästä on suositeltava. Laadukas raskauden aikainen monivitamiinivalmiste, jossa folaatti on aktiivisessa muodossa, auttaa varmistamaan riittävän saannin koko raskauden ajan. Lisäksi on tärkeä pyrkiä syömään riittävästi ja terveellisesti, sillä ravintolisät eivät korvaa hyvää ja monipuolista ruokavaliota.
Artikkelin on kirjoittanut diplomiravintoterapeutti Nina Saine, joka toimii Saluksessa myös opettajana
