Tässä kirjoituksessa Saluksen opettaja diplomiravintoterapeutti Nina Sainen vinkit nykyisille ja tuleville Saluksen opiskelijoille.
Saluksesta voi valmistua diplomiravintoneuvojaksi ja kun opintoja jatkaa, myöhemmin myös diplomiravintoterapeutiksi. Lisäksi osa opiskelee omavalintaisia osuuksia esimerkiksi liittyen urheiluun tai itseä kiinnostaviin aiheisiin. Aloituskurssi pidetään kolmesti vuodessa, joten aloittaa voi melko joustavasti. Ravintoneuvonnan koulutuksen kursseja pyritään järjestämään kahdesti vuodessa ja tämä mahdollistaa opintojen etenemisen omaan tahtiin. Moni opiskelee kuitenkin muun työn ohessa. Miten siis huolehtia omasta jaksamisesta, opintomenestyksestä ja ajankäytöstä?
1. Ole järjestelmällinen. Jokaisen kurssin luentojen jälkeen kannattaa kerrata aineisto rauhassa ja ajan kanssa riippumatta siitä kuuluuko kyseiseen kurssiin tentti vai ei. Kun luet tenttiin, kannattaa tentti järjestää melko pian, esimerkiksi seuraavan kuukauden aikana ja jakaa tenttiin lukeminen tasaisesti eri päiville ennen tenttiä. Näin ylläpidät sopivaa rauhallista, mutta vakaan etenevää tahtia opinnoissa. Kannattaa pyrkiä siihen, ettei tenttejä jää roikkumaan ja kerry suoritettavaksi. silloin vältyt ylimääräisiltä paineilta eikä uusien asioiden omaksuminen kärsi liiasta kiireestä ja tenttisumista. Kalenteri on hyvä apuväline, kun suunnittelee opintojaan. Merkitse sinne, mitä aiot opintojen suhteen kulloinkin tehdä.
2. Harkitse aineiston tulostamista paperiversioon. Joillekin opiskeleminen on helpompaa siten. Kannattaa ainakin kokeilla, miltä kurssiaineiston lukeminen paperista tuntuu verrattuna siihen, että lukee ruudulta. Luet sitten paperilta tai ruudulta, kannattaa myös kiinnittää huomiota riittävään ergonomiaan ja taukoihin.
3. Mietiskele aineistoa ja jos tulee tilaisuuksia, puhu siitä muiden kanssa. Asioiden omaksuminen ja oppiminen vaativat myös aikaa ns. pureskella ja sulatella tietoa. Opiskellessa on hyvä pysähtyä välillä miettimään mm. sitä, millä tavalla käsiteltävät asiat liittyvät ravintoneuvojan tai ravintoterapeutin ammattiin käytännössä, sekä millaisia ihmisiä ja millaisissa tilanteissa voisit auttaa sen tiedon avulla, jota olet opiskelemassa.
4. Tunnista itsellesi soveltuvia opiskelutapoja. Näitä voivat olla esimerkiksi aineiston lukeminen ääneen ja sen selostaminen kuvitellulle yleisölle, pääkohtien kirjoittaminen ylös, kuvien ja kaavioiden käyttö ja niiden piirtäminen, tai tekstin tallentaminen ääneen luettuna ja sen kuunteleminen samalla kun käy kävelyllä. Aiheen kertaaminen, eli aineiston lukeminen useaan otteeseen soveltuu varmasti kaikille. Harvalle jää asiat mieleen kertalukemisella. Ympäristönvaihdos, ja opiskelu paikassa, jossa ei ole kiusauksia tehdä opiskelun sijaan jotain muuta, voivat auttaa. Esimerkiksi kirjastot ovat hyviä paikkoja opiskelulle. Sinne voi lähteä opiskelemaan myös silloin kun kotona on paljon elämisen ääniä esimerkiksi lapsista ja siellä piipahtavista kyläilijöistä.
5. Vältä perfektionismia. Täydellisyydentavoittelu saattaa uuvuttaa pahasti, eikä siitä ole välttämättä myöskään hyötyä ravintoneuvonnan tai ravintoterapeutin ammatissa. Hyvä tenttimenestys kertoo tietenkin siitä, että asiat ovat menneet perille, mutta se, että saisi jokaisesta tentistä täydet pisteet, ei ole ehkä se kaikkein oleellisin asia. Opinnoissa tarvitaan ”turnajaiskestävyyttä”. Älä siis uuvuta itseäsi jo alkumetreillä. Tärkeintä on, että olet ymmärtänyt kurssien aineistosta olennaisimmat asiat ja kykenet soveltamaan niitä käytäntöön. Jos pyrkii vain pänttäämään kaikki yksityiskohdat ulkomuistista ennen tenttiä, merkittävä osa omaksutusta tiedosta voi haihtua mielestä pian tentin jälkeen.
6. Älä jätä asioita tenttipaperille. Kun olet suorittanut tentin, mietiskele miltä tentti tuntui tehdä ja tuntuiko sinusta siltä, että olit tentin perusteella omaksunut valtaosan kyseisen kurssin aineistosta. Jos jotkut asiat tuntuivat vielä vähän epävarmoilta, kertaa ja mietiskele niitä myös tentin jälkeen.
7. Ole sinnikäs, jos joku aihe tuntuu haastavalta. Jos sinulla on tunne, ettet vielä oikein ymmärrä jotakin opetettua tai opiskeltavaa asiaa, älä huolestu. Asia voi selvitä sinulle paremmin opintojen edetessä, kun saat lisää tietoa saman aiheen ympäriltä. Yksi hyvä keino on myös etsiä muita lähteitä samasta aineesta. Ehkä aiheesta on kirjoitettu jossain toisaalla sellaisessa muodossa, joka sinun on helpompi omaksua. Kun luet usean version samasta aihepiiristä, huomaat paremmin, mikä siinä on oleellista. Esimerkkinä vaikkapa energian muodostuminen soluissa. Sen lisäksi, että siitä on olemassa Saluksen materiaalia, voit katsoa miten aihetta on käsitelty vaikkapa lukion biologian kirjassa ja fysiologian oppikirjassa.
8. Hanki hyvä perusta. Samoin kuin talo, jossa on hyvät perustat, pysyy hyvin kasassa, myös ravitsemuksen ammattilainen, joka on opiskellut huolellisesti ammattinsa perusteet, on vankka osaaja. On tärkeää ymmärtää, miten ihmiskeho toimii ja miten se hyödyntää kaiken ravinnosta saatavan. Siksi lääketieteen ja biokemian ja solubiologian perusteet ja ravitsemusfysiologia ovat opinnoissamme niin tärkeät. Olisi epäviisasta opiskella siten, että pyrkisi vain jotenkin pääsemään läpi opinnot siihen asti, kun opittua aletaan vihdoin soveltaa käytäntöön pätevöitymisvaiheessa. Vaikka täydellisyyteen ei kannata pyrkiä, on tärkeää omaksua huolellisesti ammattiin liittyvä perustieto.
9. Säilytä uteliaisuutesi ja intohimosi. Sen sijaan, että keskittyisi liiaksi vain siihen, että saa kaiken tiedon ahdettua päähänsä, kannattaa pyrkiä aina vaalimaan sitä, mikä alunperinkin sai kiinnostumaan opinnoista. Usein Saluksessa opiskelevilla on suuri into oppia uutta, ymmärtää ravitsemusta ja saada auttaa toisia ihmisiä. Into voi laimentua tai hieman jäädä taka-alalle, jos fokus on jatkuvasti vain pänttäämisessä, seuraavassa tentissä tai diplomitöissä.
10. Pidä huolta omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. On tärkeää, että opinnoista osaa myös irrottautua ja antaa tilaa levolle ja kaikelle muullekin elämässä. Monia auttaa tässä, kun varaa aikaa myös ihmissuhteiden kehittämiselle, vaalimiselle ja luontoyhteydelle. Liika some, ruutuaika ja lyhyiden videoiden skrollaaminen eivät ole vain lasten ja nuorten ongelma, vaan voivat pilata myös aikuisten unenlaadun sekä oppimis- ja keskittymiskyvyn. Lisäksi ne ovat aikarosvo. Kannattaa siis laatia strategia, joka huomioi sen, millaiset rajat elämässään haluaa laittaa millekin tekemiselle ja siihen käytetylle ajalle ja energialle.
