Lehmä ei laitumella juurikaan pohdi, onko sen nyt hyvä alkaa mussuttamaan ruohoa vai ei. Se ei laske kaloreita eikä mieti makrojaan. Se syö ja märehtii, etsiytyen kaikkein mehevimpien apajien ääreen. Se on sille täysin vaistonvaraista toimintaa.
Me ihmiset olemme kompleksisempia. Nyky-yhteiskunta ja kulttuurimme on tehnyt monille syömisestä, ruoasta ja omasta kehosuhteesta vaikean. Millä eri tavoin tämä ilmenee ja miten aika on ajanut ohi viime vuosikymmeninä harjoitetusta dieettikulttuurista?
Saluksen täydennyskoulutuksen Syömisen Psykologia-kurssi
Joukko saluslaisia kokoontui eräänä lokakuisena lauantaina Zoomiin Hanna Kuosmasen luotsaamalle Syömisen Psykologia-kurssille. Hanna on Saluksesta valmistunut diplomiravintoterapeutti, sertifioitu syömisen psykologian valmentaja ja joogaopettaja. Hannan haastattelun löydät Saluksen blogin aikaisemmista julkaisuista.
Meiltä valmistuneet diplomiravintoneuvojat ja – terapeutit eivät diagnosoi syömishäiriöitä ja heidän tulee ohjata akuuteista psyykkisistä vaikeuksista kärsivät saamaan apua lääkäriltä tai koulutetulta mielenterveyden ammattilaiselta. Ravitsemusasiantuntijan on kuitenkin tärkeä tunnistaa tilanteet, joissa heidän on hyvä ohjata asiakas saamaan oikeanlaista apua. Lisäksi tarvitaan sensitiivisyyttä siinä, millä tavoin syömisestä, ruoasta ja kehosta puhutaan, jotta ohjaus voisi turvallisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla tukea asiakkaan tavoitteita.
Aluksi kurssilla pohdittiin yhdessä pienryhmissä sitä, mikä on saanut tulemaan kurssille, mitä kokemuksia kullakin aihepiiristä on ja mitä kurssilta toivoisi. Tämän jälkeen kurssin ohjelma sisälsi seuraavat aihepiirit:
● Miksi syömisen psykologiaa?
● Laihdutuskulttuuri
● Ruokasuhde
● Kehosuhde
● Haitallisia ravitsemukseen liittyviä uskomuksia
● Tekijöitä syömisen hallinnan haasteiden taustalla
● Yhteenveto – asiakkaan ohjaaminen
Kurssimateriaalissa oli lopuksi myös kattava lista hyödyllisiä lähteitä ja lukuvinkkejä aihepiirin ympäriltä.
Zoomin chat oli ahkerassa käytössä koko päivän ja siellä jaettiin huomioita, kokemuksia ja kysymyksiä.
Kasvava ymmärrys
Kurssilta opimme, että lisääntyvä faktatieto ja lukuisat neuvot esimerkiksi painonhallintaan ja ruokaan liittyen eivät ole aina tehneet ihmisille pelkkää hyvää. Laihdutuskulttuuri on vaatinut uhrinsa kaikenkokoisista ihmisistä. On perin yleistä, että pyrkimykset parempaan ravitsemukseen, elämäntapoihin ja terveyteen eivät nimittäin johda pysyviin muutoksiin. Jokin ihmisiä jarruttaa ja estää. Jokin saa aikaan takapakit ja jopa tunteen epäonnistumisesta tai omasta kykenemättömyydestään tehdä pysyviä muutoksia.
Entä jos tarvitsisikin miettiä elämäänsä myös laajemmin? Kuka minä olen, mitä haluan tehdä ja mitä tarkoitusta varten täällä olen? Tällöin saatamme saada parempaa perspektiiviä siihen, mikä osa ruoalla, syömisellä ja kehonkuvallamme elämässämme on.
Kurssilla käsittelimme mm. sitä, miten erilaiset kiellot ja tiukat säännöt voivat vaikuttaa ihmisen tunteisiin, ajatteluun ja sitä kautta toimintaan. Kun jotakin kielletään, kielletty ikään kuin nostetaan jalustalle ja se voi vallata ajatuksemme. Tapahtuu siis päinvastoin kuin mitä on toivottu. Ruoka on koko ajan mielessä. Sellaisista lähtökohdista voi olla perin vaikeaa muuttaa toimintaansa.
Tavoitteena voisi olla riittävän neutraali suhtautuminen syömiseen ja ruokaan. Ruoka ja syöminenhän on tietyllä tavalla melko helposti saavutettavissa oleva lohdun ja nautinnon lähde. Voisikin kysyä, mistä muusta ihminen voisi saada elämässään lohtua, nautintoa ja merkityksellisyyttä? Joillekin syömisen ja ruoan rajoittaminen taas liittyy pyrkimyksiin saada elämään hallintaa silloin kun elämässä on paljon sellaista, jota ei koe kykenevänsä hallitsemaan.
Toki myös biologia vaikuttaa ruokahalumme ja ruokavalintojemme säätelyssä. Kehon kokoon, koostumukseen ja syömiseen vaikuttavat geenimme ja voivat tuoda haasteita erilaiset sairaudet, univaikeudet, uupumus ja jopa se, millainen mikrobikanta suolistossamme on.
Totutut tavatkin vaikuttavat. Jos emme syö riittävän tukevaa aamiaista ja lounasta, se altistaa herkästi siihen, että iltaan kertyy nk. nälkävelkaa. (ravitsemusasiantuntija- ja tieteilijä Patrik Borgin lanseeraama termi) Se altistaa sellaisille syömisvalinnoille, jollaista emme suunnitelleet, emmekä halunneet. Sen lisäksi, että mietitään, mitä psykologisia seikkoja ja uskomuksia omien syömistottumusten taustalla on, voi siis apua saada myös luonnollista ruokahalun säätelyä tukevasta ateriasuunnittelusta.
Ravitsemusala elää murroskautta. Taakse jäävät menetelmät, jotka perustuvat pelkkään tietoon ja ohjeisiin. Hylättävä on myös kaikenlainen piiskaaminen ja syyllistäminen. Ihmisen auttamiseen tulee enemmän dialogia, yksilöllisyyttä ja ymmärrystä siitä, mitkä kaikki eri tekijät syömiseemme ja ruokavalintoihimme vaikuttavat. Kun muutoksia halutaan tehdä, tärkeimmät muutokset tapahtuvat usein ensin sydämessämme ja mielessämme.
Syömisen psykologia-kurssista raportoi Saluksen opettaja diplomiravintoterapeutti Nina Saine
