Terveysopiston tausta

TAUSTATIETOA SUOMEN TERVEYSOPISTO SALUKSESTA


Ravitsemusterapeuttien koulutus maailmalla oli yksinomaan yliopistojen alaa 1980-luvulle saakka (Suomessa laillistetut ravitsemusterapeutit). Luontaislääketieteelliseen näkemykseen perustuvaa ravintoterapiakoulutusta esiintyi lähinnä osana yksityistä naturopatiakoulutusta USA:ssa, Kanadassa, Englannissa, Hollannissa, Saksassa (Heilpraktiker-koulutus) ja Australiassa. Naturopatia (luonnonhoito) on moniterapiaa, johon ravitsemushoitojen lisäksi kuuluu mm. vesihoidot, fytoterapia, akupunktio, homeopatia ja manuaaliterapia (hieronta). Edellä luetelluissa maissa on edelleen yksityisiä naturopaattisia oppilaitoksia ja naturopaatit ovat erittäin arvostettu ammattikunta. Koulutus USA:ssa on jopa yliopistotasoista, kuten Seatlessa sijaitsevassa John Bastyr-yliopistossa.

 

Yksityistä pelkästään ravintoterapiaan erikoistunutta koulutusta alkoi syntyä vasta 1980-luvulla. Liikehdintä oli lähtöisin USA:sta ja saapui varsin nopeasti myös Eurooppaan. Patrick Holford perusti Institute for Optimum Nutrition (I.O.N) koulutuslaitoksen Lontooseen v.1984. Ruotsissa Peter Wilhelmsson yhdessä muiden alan opettajien kanssa aloitti Näringsterapeut-koulutuksen 1980-1990 lukujen vaihteessa. Opetuksen sisältö perustui pääosin uuteen funktionaalisen lääketieteen ravitsemusnäkemykseen, joka oli kehitetty USA:ssa biokemian tri Jeffrey Blandin johdolla, ja jota lukuisat lääkärit ja naturopaatit alkoivat käyttää työssään.

 

Suomessa luontaisterapeuttien koulutus alkoi viritä 1980-luvun puolivälissä. Frantsilan Yrttitilan koulutuskeskus Hämeenkyrössä, Medica Nova Tampereella ja Kairon-Instituutti Helsingissä käynnistivät koulutustoiminnan. 1980-luvun loppupuolella nämä koulutuslaitokset pyysivät myös Jouko Pursiaista pitämään keskuksissaan vuosittain muutamia ravinto- ja paastoterapian viikonloppukursseja, jotka liitettiin pakollisina niiden koulutusohjelmiin. Myöhemmin v.1992 käynnistettiin Kairon-Instituutissa Helsingissä Joukon aloitteesta ravintoneuvojan ammattiin tähtäävä 1,5 vuoden erikoiskoulutus, joka myöhemmin v.1995 siirtyi Joukon omaksi toiminnaksi Medica Natural Oy toiminimen alle. V. 2004-2006 opetusohjelmaa uudistettiin ja laajennettiin nykyisen sisältöiseksi 2-portaiseksi Ravintoneuvoja (2 v.) ja Ravinto- ja fytoterapeutti (3,5 v.) koulutukseksi. Samassa yhteydessä koulutuslaitoksen nimeksi muutettiin nykyinen Suomen Terveysopisto Salus. Vuosi 1995 on kuitenkin Terveysopiston varsinainen perustamisvuosi, sillä vain nimi muuttui v.2006.

 

Terveysopiston rehtorin Jouko Pursiaisen kouluttajatausta

 

Terveysopiston rehtorin, Jouko Pursiaisen, kiinnostus kouluttautumiseen ja alan opiskeluun alkoi tarpeesta oman horjuvan terveyden korjaamiseen jo nuorena ”opiskelijanplanttuna” (Teknillinen Korkeakoulu) 1960-luvun lopulla. Terveyskaupassa sattui käsiin kaksi lähes ainoaa suomeksi julkaistua terveyskirjaa ”Ei Enää Sairautta” (tri Jackson) ja ”Terveyden Avain” (Are Waerland). Näiden kirjojen innoittamana alkoivat kokeilut ravinto- ja paastoterapialla, jotka sitten auttoivatkin pääsemään irti jo alkaneesta sairaala- ja lääkityskierteestä. Samalla Jouko Pursiainen liittyi Suomen Luontaisterveyden Liittoon (SLTL ry) ja jatkoi alan kirjallisuuden lukuharrastustaan intensiivisesti. Koska alan kirjoja ei ollut saatavissa Suomesta, niitä oli tilattava Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä, Itävallasta, Hollannista, Englannista ja USA:sta ruotsin-, saksan- ja englanninkielisinä Akateemisen Kirjakaupan kautta.

 

SLTL:ssä Jouko valittiin puheenjohtajaksi v.1975, jolloin myös aloitettiin kansalaisille suunnattu terveyskurssitoiminta (mm. paastokurssit, kasvisruokakurssit, rentoutus- ja liikuntakurssit jne.). Naistenlehdet tekivät kursseista haastatteluja ja julkaisivat artikkeleita, mikä teki kursseista tunnettuja ja osanottajamäärät n. 20 kurssivuoden aikana voitiin laskea tuhansissa. Näillä kursseilla sadoista luontaislääketieteen kirjoista hankitut tiedot joutuivat konkreettiseen käyttöön ja kokemukset olivat hyvin myönteisiä ja vaikuttavia. Tämän kurssitoiminnan ansiosta Joukoa pyydettiin mukaan terapeuttien koulutukseen ravitsemustiedon ja –terapian opettajaksi 1980-luvun loppupuolella. Näillä kursseilla opetuksen vaatimustaso nousi ratkaisevasti verrattuna kansalaiskoulutukseen. Nyt jouduttiin suomenkielisten oppikirjojen puuttuessa tekemään uutta oppimateriaalia, jota oli käännettävä ulkomaisista lähdekirjoista tarpeelliset tiedot poimimalla. Tämä työ opetustyön ja varsinaisen leipätyön ohessa on vienyt lähes kaiken Joukon vapaa-ajan yli 25 vuoden aikana. Oppimateriaalia on kertynyt n. 2000 A4-sivua ja powerpoint -ajan tultua lisäksi diaruutuja melkein toinen vastaava määrä. Samanaikaisesti satojen alan uusien kirjojen seuranta ja opiskelu on jatkunut. Joukon vetämien opetuskurssien kokonaismäärä tänä aikana voidaan laskea sadoissa. Sen ohessa on ollut lukuisia haastatteluja alan lehdissä, radiossa, TV:ssä, yleisöesitelmiä sekä vierailevan opettajan tehtäviä kansan- ja kansalaisopistoissa. Asiantuntija-artikkeleita on tullut kirjoitettua lähes kaikkiin Suomessa ilmestyneisiin luontaisterveysalan lehtiin yli 30 vuoden ajan. Opaskirjoja on tullut kirjoitettua 2 kpl, ”Hiivasyndrooman Luonnonmukainen Hoito” (v.1996, ei enää myynnissä) sekä ”Avaimet Elämään” (Ravitsemusosuus v.2009 /Gummerus, painos loppuunmyyty).

 

Terveysopisto Saluksen nykytilanne

 

Terveysopisto Salus on kehittynyt ja laajentunut suurin harppauksin 20-vuodessa. Terveysopisto on 2000-luvulla onnistunut saamaan opettajikseen 10 alan kotimaisen yliopistokoulutuksen tai ulkomaisen Nutritional Therapeutist-koulutuksen (ION ja Middlesex-yliopisto Lontoo) suorittanutta opettajaa ja lääkäriopettajan, jolla on lisäksi Saksassa suoritetut Luontaislääketieteen erikoistumisopinnot. Lisäksi Terveysopistossa käytetään ulkomaisia vierailevia luennoitsijoita (Englanti, Saksa, Tanska). Terveysopiston opettajiin voi tutustua lisää Saluksen www-sivuilla.

 

Terveysopiston katsomustapa on kokonaisvaltainen, eli ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena sekä henkisenä kokonaisuutena, osana laajempaa ympäristöä. Saluksen linjauksessa korostuvat terveelliset elämäntavat ja asenteet sekä päivittäiset valinnat terveyden hyväksi. Koulutuksessa painottuu terveyden vaaliminen ja yleisten kansansairauksien ehkäisy ja hoito ravitsemuksen ja elämäntapojen keinoin.

 

Terveysopiston opetus perustuu virallisen ravinto-opin, luontaislääketieteen sekä funktionaalisen lääketieteen ravitsemustietopohjaan. Näillä alueilla on tapahtunut voimakas uusien ravitsemuskäsitteiden läpimurto ja lisäys 1980-luvulta lähtien. Näitä ovat mm:

 

1) Verensokerin säätelyn ja IGF-1 merkitys 2) AGE-teoria 3) Glykemia-indeksi ja –kuorma 4) Rasvahappojen erityismerkitys (ῳ-3, 6, 7, 9) 5) Eikosanoidit ja prostaglandiinit 6) Antioksidantit 7) Kasvisten fytokemikaalit 8) Hivenravintoaineiden antagonistiset ja 9) Synergiset vaikutukset 10) Homokysteiiniteoria 11) Rasva-kolesteroliteorian uudelleen määritys 12) Maksan detoksifikaatioprosessit 13) Hiljaisen tulehduksen teoria (inflammaatio) 14) Elimistön pH-tasapainon uusi määritysmenetelmä Remer & Manzin mukaan 15) Aminohappo-derivaattien erityismerkitykset 16) Dysbioositilat ja Candidoosi 17) Keskeisten hormonitoimintojen häiriöt (mm. stressi- ja kilpirauhashormonit) 18) Gluteeni-intoleranssit (erit. suolistovaivoissa) 19) Mitokondrioiden toimintahäiriöt (esim. CFS ja CFIDS- syndroomissa) 20) Raskasmetallikuormitusten merkitys 21) Kylläisyys- ja riippuvaisuussäätelyn mekanismit.

 

Kaikki edellä mainitut asiat on otettu käyttöön Terveysopisto Saluksen opetuksessa ja oppimateriaaleissa. Pääosa niistä puuttuu virallisen suunnan terapeuttikoulutuksesta, mutta ovat laajassa käytössä meidän oman alamme koulutuksissa ja terapiatyössä mm. USA, Kanada, Eurooppa, Etelä-Afrikka, Australia. Välimeren ja Latinalaisen Amerikan maat panostavat enemmän fytoterapiaan, Intiassa on käytössä oma perinteinen Ayurvedinen ja Kiinassa oma kiinalainen lääketiede.

 

Kuitenkin on kysymys muustakin kuin vain terapiatyöstä. Jo SLTL-toiminnan aikana syntyi ajatus oppilaitoksesta, jossa hoitamisen ja parantamisen ohella opetettaisiin terveyden ja hyvinvoinnin säilyttämistä. Terveysopisto Saluksen tavoite on toimia näin. Autamme toki akuuteista vaivoista kärsiviä ihmisiä, mutta pyrimme samalla tarjoamaan pysyvän ratkaisun hyvinvoinnin ylläpitämiseen. On ymmärrettävä, että terveys ja hyvinvointi eivät tule ja säily itsestään. Niiden eteen tulee kohtuullisesti ponnistella terveyttä rakentaen ja ylläpitäen päivittäin. Ihminen kotioloissaan elintapojen muutosmahdollisuuksineen on kansanterveyden suurin voimavara. Washingtonin yliopiston tutkimus v.2010 (GBD 2010, healthdata.org) todisti virheellisen ravitsemuksen olevan suurin sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskitekijä. Tämä tieto siis kannustakoon meitä toimimaan periaatteidemme mukaisesti.

 

Vantaalla, helmikuussa 2015             Jouko Pursiainen, rehtori Suomen Terveysopisto Salus